Maailman joka kuudes lapsi kärsii sotien, luonnonkatastrofien ja muiden kriisien ja konfliktien seurauksista. Ukrainan konfliktin eskalaation vuosipäivä 24.2. huomioitiin laajasti, myös Suomessa. Ukrainassa lapset ovat viimeisen vuoden aikana viettäneet keskimäärin 920 tuntia maan alla pommisuojissa, mikä vastaa noin 38 päivää vuoden aikana. Maan sisäisiä pakolaisia on 6,5 miljoonaa. EU:n alueella tilapäisen suojelun tai vastaavien järjestelmien piirissä on 4,9 miljoonaa Ukrainasta paennutta.
Turkin ja Syyrian tuhoisissa maanjäristyksissä on kuollut yli 51 000 ihmistä ja yli 126 000 ihmistä on loukkaantunut. Maanjäristykset osuivat alueelle, missä asuu muutenkin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Turkki on maailman suurin pakolaisten isäntämaa, ja maassa asuu noin 3,6 miljoonaa syyrialaista pakolaista – monet näistä nimenomaan Kaakkois-Turkissa, jonne järistykset- ja jälkijäristykset ovat iskeneet. Turkin ja Syyrian maanjäristyskriisi koskettaa noin 7,5 miljoonaa lasta.
Syyrian järistysalueilla riehui jo valmiiksi koleraepidemia ja pakolaisten talviolosuhteet ovat karut. YK:n arvioiden mukaan alueella asuu yli neljä miljoonaa syyrialaista, jotka tarvitsevat välitöntä humanitaarista apua.
Apua tarvitaan nopeasti
Kun maa järisee tai sodat iskevät, järisee ihmisen koko elämä. Ihmiset eivät kaipaa ainoastaan kattoa pään päälle – he tarvitsevat aivan kaikkea: ruokaa, puhdasta juomavettä, hygieniatarvikkeita, peittoja, patjoja ja lämpimiä vaatteita. Maanjäristys ei varoita tulostaan, joten ihmisillä ei usein ole aikaa pakata. Sotien ja aseellisten konfliktien eskalaatioista nähdään varmasti merkkejä, mutta ihmiset haluavat pysyä kodeissaan viimeiseen asti, kuten Ukrainan uutisoinnista saimme lukea.
Maanjäristyksen jälkeen myös humanitaarisella avulla on kiire. Tarvitaan etsintä- ja pelastusväkeä, jotka pelastavat raunioissa selvinneitä. Tarvitaan kaikkea mahdollista apua ja tukea, ja nopeasti.
Paras tapa auttaa
Vaikka moni kokee, että haluaisi tehdä jotain konkreettista, paras tapa tukea on edelleen lahjoittaa järjestöille rahaa. Varsinkin kun avuntarve on laaja, osuu rahallinen täsmätuki aina kohdalleen. Lisäksi se tukee myös paikallista taloutta, kun tarvikkeita hankitaan paikan päältä. Rahallisen tuen avulla esimerkiksi Pelastakaa Lapset jakaa ruokaa, puhdasta vettä, vaatteita, lääkkeitä ja järjestää tilapäismajoitusta sekä terveydenhoitoa.
Kriisien ja konfliktien keskellä lasten, mutta myös heidän huoltajiensa, mielenterveys ja psykososiaalinen hyvinvointi ovat koetuksella jatkuvan stressin vuoksi.
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että joka viidennellä konfliktin kokeneella ihmisellä on korkea riski saada jonkinlaisia mielenterveydellisiä ongelmia, joiden oireet pahenevat konfliktitilanteen pitkittyessä.
Pelastakaa Lapset tarjoaa kriisejä ja konflikteja kokeneille aina psykososiaalista tukea ja lapsille lapsiystävällisiä tiloja, jotka auttavat heitä toipumaan kokemuksistaan antamalla mahdollisuuden leikkiä, olla turvassa ja vain olla lapsia. Lisäksi huolehditaan lapsista, jotka ovat joutuneet eroon vanhemmistaan ja autetaan perheet takaisin yhteen sekä tuemme koulunkäyntiä jatkamista avaamalla väliaikaisia oppimiskeskuksia.
Päiväkotilapset pommisuojassa Dniprossa, Ukrainassa. Kuvaaja: Anastasiia Zahoskina / Pelastakaa Lapset
Tarvitsemme yrityksiä mukaan
Humanitaaristen kriisien iskiessä yksityishenkilöt ovat usein nopeasti valmiina toimimaan ja auttamaan. Yritykset ja muut organisaatiot heräävät usein hitaammin. Katastrofeissa ja sodan syttyessä ei kuitenkaan ole aikaa hukattavaksi.
Toivomme, että mahdollisimman moni yrityspäättäjä ottaisi nyt vastuullisuuspuheet tosissaan ja muuttaisi ne teoiksi. Rahallisen tuen lisäksi paikalliset hyötyvät usein myös infrastruktuurin jälleenrakennusosaamisesta ja välineistä, joita yritykset voivat tarjota. Esimerkiksi satelliittiyhteyksien, kuljetuskaluston ja logistiikan pystytykseen tarvitaan apua.
Apu perille kulkee parhaiten avustusjärjestöjen kautta, sillä avustusjärjestöt koordinoivat keskenään avun perille menon. Näin varmistetaan, että avustuskuljetuksiin tarvittavat tiet ja lentoreitit eivät mene tukkoon.
Tupuna Mäntysaari, vanhempi neuvonantaja, humanitaariset kriisit, Pelastakaa Lapset
Camilla Ekholm, yritysyhteistyön päällikkö, kansainväliset ohjelmat, Pelastakaa Lapset
Haluaako yrityksesi auttaa lapsia kriiseissä? – Tee yrityslahjoitus