Jos en syö, en jaksa leikkiä – nälkä uhkaa lapsuutta ja tulevaisuutta

Jos en syö, en jaksa leikkiä – nälkä uhkaa lapsuutta ja tulevaisuutta

Lapset ympäri maailmaa ovat vaarassa menettää henkensä ja tulevaisuutensa nälkäkriisin seurauksena. Ilmastonmuutos, Ukrainan sota ja jo valmiiksi koronapandemian ja konfliktien syventämä eriarvoisuus lisäävät nälkää erityisesti Itä-Afrikassa. 

Tyttö istuu kerhon lattialla punaisessa mekossaan. Hän piirtää, värittää, lukee ja rakentaa taloja puisilla rakennuspalikoilla.  

Joskus voimat eivät kuitenkaan riitä. Joskus tyttöä väsyttää, hänen silmänsä tuntuvat sumeilta ja lihakset heikoilta. Hän ei jaksa keskittyä tai puhua, ystävienkin kanssa leikkiminen tuntuu liian raskaalta.  

Tämä tyttö on 10-vuotias Sahra*. Sahra, hänen ystävänsä, sisaruksensa, perheensä ja yhteisönsä kärsivät näkymättömästä, mutta sitäkin vakavammasta, jopa tappavasta uhasta. Tämä uhka on nälkä.

Sahra piirtää ystäviensä kanssa Pelastakaa Lasten lapsiystävällisessä tilassa.

Ruuasta puutetta ilmastokriisin ja Ukrainan sodan seurauksena

Sahran kotimaassa Somaliassa ei ole satanut neljänä viimeisenä sadekautena. Sateiden puute ja siitä seuraava kuivuus ovat seurausta ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, mikä Itä-Afrikan alueella tarkoittaa tukalien kuivuuskausien pitenemistä. Kuivuus johtaa vedenpuutteeseen, karjan kuolemiseen ja perheiden elinkeinon menetykseen. 

“Sade saa ruohon kasvamaan ja muuttumaan vihreäksi. Täällä me emme lähes koskaan saa sadetta. Jos saisin päättää, joka päivä sataisi paljon”, Sahra kuvaa.  

Sahra ystävänsä kanssa lapsiystävällisen tilan pihalla.

Somalian Puntlandissa vakava kuivuus on yleistyvä sään ääri-ilmiö. Ennen kuivuutta koettiin noin kerran kymmenessä vuodessa, sitten viidessä, ja nyt vähintään kerran kahdessa vuodessa.

Kun perheillä ei ole elinkeinoa, ei heillä ole varaa ruokaan. Maassa, jossa puhtaasta juomavedestä ja elintarvikkeista on jo valmiiksi pulaa, on tilanne vakava. Lisäksi puoli vuotta kestäneen Ukrainan sodan maailmanlaajuiset vaikutukset näkyvät myös Somaliassa elintarvikkeiden hintojen huimana nousuna.  

Sahran perheessä annosten määrä ja koot ovat pienentyneet jatkuvasti. 

“Kun tunnen itseni nälkäiseksi vatsani alkaa kurnia. Jos en syö, en jaksa leikkiä.”

Sahran äiti valmistamassa ateriaa perheelle.

Aliravitsemus lisääntyy keskellä konflikteja

Sahra perheineen asuu maan sisäisten pakolaisten leirillä. Syitä, miksi perheet jättävät kotinsa Somaliassa, ovat tyypillisimmin ilmastokriisin lisäksi alueen konfliktit. Noin 70% vakavasta nälästä kärsivistä ihmisistä maailmassa asuu konfliktialueilla. Levottomuudet vaarantavat ruuan tuotannon, vahingoittavat asuinalueita ja asettavat perheet erityisen hauraaseen asemaan. 

“Asun yhdessä äitini ja sisarusteni kanssa. Ennen meitä oli kahdeksan, mutta isäni sekä neljä sisarustani ovat menehtyneet”, Sahra kertoo. 

Kotinsa jättämään joutuneiden perheiden lapset eivät usein saa hoitoa ajoissa, esimerkiksi vakavaan aliravitsemukseen.

Maan sisäisten pakolaisten leirillä olosuhteet ovat lapsiperheille haastavat.

Tulevaisuus on kiinni hyvinvoinnista ja koulutuksesta

Nälkä vie lapsilta tulevaisuuden. Ruuan puute lisää elinikäisiä kehityksen häiriöitä ja pitkäkestoisia sairauksia. Lisäksi perheiden joutuessa jättämään kotinsa tai kamppaillessa toimeentulon kanssa, on usein ainoa vaihtoehto ottaa lapset pois koulusta huolehtimaan sisaruksistaan tai töihin. Myös useat koulut Somaliassa ovat sulkeneet oviaan veden puutteen seurauksena.  

Koulutuksen keskeytymisellä on kauaskantoisia seurauksia. Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa köyhyyden kierteeseen.  

Nälkäkriisi heikentää erityisesti tyttöjen asemaa. Varhain avioituneelle tai äidiksi tulleelle tytölle koulutuksen jatkuminen on hyvin epätodennäköinen haave. Tyttöjen tehtävä on usein hoitaa kotitöitä, joista esimerkki on veden hakeminen. Kuivuuden kuivattaessa kaivoja hakumatka usein pitenee, mikä johtaa paitsi poissaoloihin koulusta, myös tyttöjen altistumisen seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreiksi turvattomien matkojen aikana.

Sahra toivoo, että hän saisi jatkaa opiskelua vaikeidenkin aikojen yli. 

“Isona haluaisin olla lääkäri, jotta voin auttaa muita.”

Sahra rakastaa lukea, oppia ja kehittyä yhdessä ystäviensä kanssa.

Lapsiystävällisessä tilassa lasten tarpeet ja toiveet ovat pääosassa.

Nälkä, jota osaamme ehkäistä

Viimeisimpien vuosikymmenien aikana maailmanlaajuista nälkää on onnistuttu estämään tehokkaasti. Valtiot, paikalliset yhteisöt ja kansalaisjärjestöt ovat kehittäneet keinoja suojautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Useissa maissa esimerkiksi sosiaaliturvaa on kehitetty niin, että kriisin tapahtuessa järjestelmä tuo turvaa kaikista suurimmassa tarpeessa oleville lapsille ja perheille.  

Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Emmi Pakkala kertoo, että useat päällekkäiset kriisit ovat kuitenkin ajaneet yhteisöt tilanteeseen, jossa perheiden kestokyky on äärirajoilla. Koronapandemian, konfliktien ja ilmastonmuutoksen edistämä eriarvoistumisen kehitys heikentää jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevien lasten asemaa.  

“Emme voi odottaa nälänhädän julistamista, vaan apua on suunnattava lapsille ja perheille nyt”, Pakkala peräänkuuluttaa. 

Nälkäkriisi vaatii tällä hetkellä välitöntä apua kansainväliseltä yhteisöltä, mutta nälän perimmäisiin syihin, kuten taloudelliseen epätasa-arvoon on puututtava myös pitkällä aikavälillä.  

Ruokaturva ei ole etuoikeus vaan oikeus, joka on kirjattu ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen”, Pakkala sanoo.

Ravitseva ruoka ja puhdas vesi ovat elintärkeitä perustarvikkeita, joita jokaisella perheellä pitäisi olla varaa ostaa.

Sahran ja muiden lasten tukena

Sahra käy viikoittain Pelastakaa Lasten pakolaisleirillä ylläpitämässä terveyskeskuksessa, jossa hän saa syödäkseen ravitsevaa maapähkinätahnaa silloin, kun ruokaa ei ole ollut riittävästi.  

Hän osallistuu myös lapsikerhoon, jossa leirin lapset tapaavat toisiaan, oppivat ja leikkivät. Kerho on useille lapsille tärkeä paikka olla vain lapsi.  

Lapsikerhossa opettajat, kerhon vetäjät ja vapaaehtoiset huolehtivat ja ovat lasten tukena.

“Lempileikkini yhdessä ystävieni kanssa on hyppynarulla hyppiminen” Sahra kertoo hymyillen. 

Yhdenkään lapsen ei pitäisi kuolla nälkään vuonna 2022. Pelastakaa Lapset työskentelee Somaliassa ja muilla nälkäkriisistä pahiten kärsineillä alueilla varmistaen, että lapset saavat kaiken tarvittavan hoidon ja tuen historiallisen kriisin keskellä.

Pihalla leikkiminen vaatii energiaa ravitsevasta ruuasta.

Auta lapsia nälkäkriisissä