Ilmastokriisi vie sadot, mutta nälänhätä voidaan vielä estää

Nälkä uhkaa miljoonia lapsia Itä-Afrikan Somaliassa, Etiopiassa ja Keniassa.  Nälkäkriisi on seurausta ankarasta kuivuudesta. Kun vettä ei ole, vilja ei kasva ja karjaa kuolee. Ruuan hinta karkaa pilviin, eikä köyhimmillä ole siihen enää varaa.

Monille maailman köyhimmistä ihmisistä ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot eivät ole kaukainen tulevaisuudenuhka. Ilmastokriisi uhkaa jokapäiväistä selviytymistä. Itä-Afrikan sadot ovat epäonnistuneet, koska sateet jäivät keskimääräistä vähäisemmiksi – taas. Seitsemän kahdeksasta viimeisimmästä sadekaudesta Afrikan sarven alueella on ollut huonoja tai epäonnistuneita vuodesta 2015 lähtien.

Näiden kuivuuskausien toistuminen todella huolestuttaa. Paimentolaisyhteisöt eli perheet, jotka ovat riippuvaisia karjasta tulonlähteenään, tarvitsevat keskimäärin kaksi hyvää sadekautta selvitäkseen yhdestä huonosta. Somaliassa kuivuudet ovat muuttuneet aiempaa yleisimmiksi ja vakavammiksi.

Kuivuuden ja satojen epäonnistumisen ei kuitenkaan tarvitse johtaa laajamittaiseen katastrofiin ja nälänhätään.

”Vuonna 2017 nälänhätä pystyttiin kaikkien auttaneiden – ja lahjoittaneiden – voimin estämään.”

Apu toimii – sen näimme vuoden 2017 kuivuuden aikana. Kyseessä oli yksi historian pahimmista kuivuuksista, ja se vaikutti 19,5 miljoonan ihmisen elämään Itä-Afrikassa. Nälänhätä pystyttiin kuitenkin kaikkien auttaneiden – ja lahjoittaneiden – voimin estämään.

Tuolloin yksin Pelastakaa Lapset tavoitti yli 4 miljoonaa nälkäkriisistä kärsivää ihmistä. Keskuksissamme hoidettiin lähes 300 000 aliravitsemuksesta kärsivää lasta, tarjosimme vettä ja sanitaation yli 1,5 miljoonalle ihmiselle, hoidimme 156 000 lasta, jotka olivat sairastuneet ripuliin tai keuhkokuumeeseen. Pidimme yli 100 000 lasta kouluissa kriisin yli. Ja niin edelleen.

Kansainvälisen yhteisön oikea-aikainen toiminta ja tavallisten ihmisten halu auttaa estivät katastrofin. Nyt tarvitaan samaa toimintaa – siksi olemme käynnistäneet hätäapukeräyksen Itä-Afrikan nälkäkriisistä kärsivien auttamiseksi.

Samalla tarvitaan kuitenkin myös pitkäaikaisempaa apua. Nopealla kriisiavulla pystyttiin 2017 estämään täysimittainen nälänhätä, mutta vakavilta vaikutuksilta ihmisiin ei voitu välttyä. Monet perheet eivät ole vielä ehtineet toipumaan näistä menetyksistä.

”Aivan liian usein kansainvälisen yhteisön huomio siirtyy jonnekin muualle, kun pahin akuutti kriisi on mennyt. ”

Ongelmana on, että aivan liian usein kansainvälisen yhteisön huomio siirtyy jonnekin muualle, kun pahin akuutti kriisi on mennyt. Kehitysyhteistyöslangilla puhutaan ”jatkumosta” tai jopa ”nexuksesta”. Suomeksi kyse on siitä, että kriisiavusta pitäisi joustavasti siirtyä pitkäaikaisia, kestäviä tuloksia tuottavaan kehitysyhteistyöhön.

Tätä pidempiaikaista työtä Suomen Pelastakaa Lapset tekee esimerkiksi Somalimaassa. Työskentelemme jo aikaisempien kuivuuksien myötä kotinsa jättäneiden maan sisäisten pakolaisten, paikallisten kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Rakennamme näihin yhteisöihin lapsilähtöistä sosiaaliturvaa, joka auttaa köyhimpiä perheitä, vahvistaa niin nuorten kuin vanhempien selviytymistaitoja ja mahdollistaa lasten koulunkäynnin.

Auta nälkäkriisistä kärsiviä lapsia »


Tapio Laakso
vaikuttamistyön asiantuntija
Pelastakaa Lapset