Ilmastokriisi tekee valtioista hauraampia ja alttiimpia konflikteille

Ilmastokriisi tekee valtioista hauraampia ja alttiimpia konflikteille

Ilmastokriisi johtaa helposti konfliktien kierteeseen. Aseellisten konfliktien ja sisällissotien syyt ovat yleensä monisyiset, mutta luonnonkatastrofit voimistavat konfliktien todennäköisyyttä. Konflikteja voi kuitenkin myös ehkäistä, kun yhteisöä tuetaan ajoissa. Juttelimme aiheesta ulkoministeriön Riikka Mikkolan ja Pelastakaa Lasten Tupuna Mäntysaaren kanssa.

Merenpinnan nousu, äärimmäiset sääilmiöt, kuivuus ja kuumuus vaikuttavat ihmisten ja kansakuntien elinoloihin ja elinympäristöön ympäri maailmaa. Ilmastonmuutoksen vauhti vaikuttaa ruoan ja veden saantiin, eloonjäämiseen ja turvallisuuteen.

Tutkijat ovat havainneet, että ilmastonmuutoksella, erityisesti lämpötilan nousulla, on vaikutusta maailman eri alueilla syntyviin konflikteihin ja väkivallan lisääntymiseen. Stanfordin ja Berkeleyn yliopiston tutkijat havaitsivat tekemässään tutkimuksessa, että yhden asteen lämpötilan nousu lisäsi pahoinpitelyitä ja murhia 2,4 prosentilla, ja riski ryhmien välisiin konflikteihin, kuten mellakoihin ja sisällissotaan lisääntyi 11,3 prosenttia korkean konfliktiriskin alueilla.

Konfliktit ja ilmaston lämpeneminen eivät ole kuitenkaan suorassa suhteessa toisiinsa, vaan ilmiö on monimutkaisempi. Ilmastonmuutos on ikään kuin uhkakerroin, joka voimistaa kierrettä.

Juttelimme aiheesta ulkoministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan neuvonantajan Riikka Mikkolan ja Pelastakaa Lasten ohjelmapäällikön Tupuna Mäntysaaren kanssa.

Etelä-Sudanissa perheet jättävät kotinsa konfliktien ja ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten seurauksena. Pelastakaa Lapset on toimittanut perheelle terveys- ja ravitsemustukea sekä hygieniatarvikkeita. Kuva: Tito Justin / Pelastakaa Lapset

Ilmastokriisi voi viedä valtiolta legitimiteetin

Ilmastokriisin vaikutus luonnonvarojen ehtymiseen yhdistettynä nuoreen väestörakenteeseen ja epävakaaseen talouteen heikentää valtion kykyä hallita. Jos valtio ei kykene tarjoamaan kansalaisilleen ruokaa, vettä, energiaa ja työllistymismahdollisuuksia, valtion legitimiteetti heikkenee.

”Länsi-Afrikassa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo hyvin selkeät muun muassa Tšadjärven alueella. Järven pinta-alan pienentyminen on vienyt elinkeinon miljoonilta ihmisiltä”,

Riikka kertoo.

Saharan etelälaidassa sijaitseva Tšadjärvi on keskeinen makean veden lähde yli 30 miljoonalle ihmiselle, neljän eri maan alueella. Viimeisen 50 vuoden aikana järvi on menettänyt pinta-alastaan huimat 90 prosenttia. YK:n ympäristöohjelman arvioiden mukaan noin puolet pinta-alan menetyksestä johtuu ilmastonmuutoksesta, loput muista ihmisen toimista.

Koillis-Nigeriassa viimeisin konflikti sai alkunsa vuonna 2009 Boko Haramin ja Nigerian turvallisuusjoukkojen välisistä yhteenotoista. Laajaan kansainväliseen tietoisuuteen Koillis-Nigerian kärsimys nousi vuonna 2014 Boko Haramin kidnapattua 276 koulutyttöä Chibokin kylästä.

Kun valtion legitimiteetti heikkenee, aseelliset ryhmittymät aktivoituvat. Osattomuus yhteiskunnasta luo hedelmällisen maaperän radikalisoitumiselle. Ääriliikkeet saattavat tarjota nuorille ainoan tulevaisuuden näkymän.

”Monissa perinteisissä yhteisöissä on ollut tapana, että perheen pojat jatkavat isänsä ammattia. Tämä ei ole enää mahdollista, jos kalakantojen ehtyminen tekee kalastajan ammatista katoavan ja kuivuus maatalouden harjoittamisesta mahdotonta”, Tupua sanoo.

”Aseellisilla ryhmittymillä on tällöin hirveän hyvä pohja rekrytoinneille”,

hän jatkaa.

Afganistanissa lapset kärsivät konfliktista eniten. Ilmastokriisi vaikeuttaa lasten selviytymistä jo valmiiksi haastavissa olosuhteissa. Kuva: Michal Przedlacki / Pelastakaa Lapset

Väestöryhmien välit kiristyvät, kun ihmiset muuttavat

Sään ääri-ilmiöt ovat lisänneet pakolaisuutta, niin kansainvälistä kuin maiden sisäistä. Laajat muuttoliikkeet lisäävät aina konfliktien riskiä, kun ihmiset joutuvat jakamaan uudella tavalla yhä hupenevia luonnonvaroja.

”Erityisen surullisia ovat alueet, joissa on jatkuvia luonnonkatastrofeja”, Tupuna sanoo.

”Samassa maassa saatetaan jollain alueella kärsiä kuivuudesta, ja toisaalla rankkasateiden nostattamat tulvat ovat tuhonneet kodit ja hävittäneet viljelykset.”

”Tätä on välillä tosi vaikea viestiä asiaan perehtymättömille, että samassa maassa voidaan tarvita kriisiapua sekä runsaiden sateiden että kuivuuden vuoksi”, Tupuna kertoo.

Pelastakaa Lapset tukee asuinsijansa jättämään joutuneita lapsia. Lapsikerhoissa lapset oppivat hyödyllisiä taitoja ja saavat leikkiä ja tavata ystäviään. Kuva: Sacha Myers / Pelastakaa Lapset

Lapset kärsivät eniten

Hauraissa ja konfliktien riivaamissa maissa on vähän palveluita lapsille ja perheille, vaikka juuri näissä maissa lapset tarvitsisivat eniten tukea. Yhä useampi lapsi joutuu kohtaamaan väkivaltaa, pakkomuuttoa, koulutuksen rajoittamista, loukkaantumisia ja pahimmillaan kuoleman.

Pelastakaa Lasten uusin raportti Ilmastokriisin keskelle syntyneet kuvaa, kuinka konfliktit vaarantavat lasten hyvinvointia. Jos sosiaalisia ja emotionaalisia tukipalveluita ei ole saatavilla, altistuminen voimakkaille ja pitkäkestoisille haitallisille kokemuksille voi laukaista toksisen stressireaktion, josta voi aiheutua elinikäisiä mielenterveysongelmia.

”Rutiinit ovat valtavan tärkeitä lapsille ja niiden merkitys korostuu konfliktin aikana”,

Tupuna sanoo.

”On tärkeää suojella lapsia, mahdollistaa lasten koulunkäynti ja tarjota tilaisuus leikkiin esimerkiksi luomalla lapsiystävällisiä tiloja, vaikka olot olisivat miten epävakaat. Lisäksi yritämme tukea vanhempia väkivallattomassa kasvatustyössä. Vanhemmat ovat saattaneet itse kasvaa väkivallan uhan alla ja tarvitsevat tukea vanhemmuuteen”, hän kertoo.

Koulutuksen ja lasten harrastamisen ylläpitäminen konfliktien keskellä on ensiarvoisen tärkeää. Syyriassa lapset osallistuvat kouluun ja kerhoihin myös pakolaisleireillä. Kuva: Khalil Ashawe / Pelastakaa Lapset

Miten konfliktiherkän tilanteen suunnan voi kääntää?

Monet toimijat työskentelevät konfliktiherkillä alueilla ja ovat pystyneet tarjoamaan tukea rauhan edistämiseksi ja ihmisten hyväksi. Kehitysyhteistyössä tavoitellaan pitkäkestoista vaikuttavuutta.

Suomen kehitysyhteistyön päätavoitteena on köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon läpileikkaavat tavoitteet, joita ovat sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, kiinnittäen huomiota erityisesti vammaisten ihmisten asemaan ja kestävään kehitykseen. Humanitaarisella avulla pelastetaan ihmishenkiä kriisien aikana ja välittömästi niiden jälkeen. Lisäksi tavoitteena on samalla lievittää kärsimystä ja inhimillistä hätää ihmisarvoa kunnioittaen.

”Monilla saattaa olla mielikuva, että avustustyö on riisisäkkien jakamista, mutta sitä se ei ole”, Riikka kertoo.

”Tavoitteena ovat ratkaisut, jotka tarjoavat ihmisille pitkäkestoista hyötyä, esimerkiksi elinkeinon, josta perheet saavat tulonlähteen vuosikausiksi eteenpäin, tai puhdasta vettä ja sähköä.”

”Lisäksi mietitään ilmasto- ja ympäristönäkökulmia. Esimerkiksi kestävät energiaratkaisut ovat tärkeitä alueilla, joissa ruokaa tehdään vielä pääosin puu- tai hiiligrilleillä ja sähköä tuotetaan generaattoreilla”, hän lisää.

Pelastakaa Lapset jatkaa kipeästi kaivatun humanitaarisen avun toimittamista afganistanilaisille perheille, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja jotka kärsivät tällä hetkellä ankaran talven seurauksista. Kuva: Zeeshan Azam / Pelastakaa Lapset

Pelastakaa Lasten työn keskiössä ovat lapset. Viime vuosina on panostettu erityisesti sosiaaliturvan parantamiseen hauraimmissa maissa, jotka ovat usein myös niitä kaikista konfliktiherkimpiä. Sosiaaliturvan kehittämisen avulla voidaan hillitä väestöryhmien välisten konfliktien leimahtamista.

”Olemme tehneet jo vuosien ajan kehitysyhteistyötä eri maissa lapsiperheille suunnatun sosiaaliturvan kehittämiseksi. Hyvin pienillä summilla, kuten 20 eurolla kuukaudessa, on valtavan suuri merkitys perheille, mikäli maksatus tapahtuu säännöllisesti ja pitkäkestoisesti. Myös humanitaarisen avun puolella annettava käteisapu luo vakautta perheiden talouteen epävakaina aikoina, jolloin sadot saattavat vaihdella tai tulva tehdä tuhoja”, Tupuna kertoo.

Ilmastokriisin ja konfliktien yhteisvaikutukset kohdistuvat erityisesti lapsiperheisiin. Taloudelliset vaikeudet heijastuvat lasten jokapäiväiseen elämään. Kuva: Sacha Meyers / Pelastakaa Lapset

Tämä artikkeli on osa Pelastakaa Lapset -järjestön blogisarjaa #IlmastokriisiinSyntyneet, jossa kerromme, miltä maailma näyttää lasten silmin. Tiedot perustuvat Ilmastokriisin keskelle syntyneet -raporttiin.

Lue raportti ja seuraa blogisarjaamme. Lisää tietoa ilmastokriisistä löydät täältä.

Teksti: Outi Toivanen-Visti

Riikka Mikkola, ulkoministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan neuvonantaja

Tupuna Mäntysaari

”Pelastakaa Lapsissa toimin kansainvälisissä ohjelmissa ohjelmapäällikkönä, missä roolissa teen institutionaalista varainhankintaa ja vastaan ulkoministeriön rahoittajasuhteesta. Maavastuuna minulla on Somalia, minne toivottavasti on taas kohta mahdollista tehdä monitorointimatkoja.”

Tupuna Mäntysaari, Pelastakaa Lasten ohjelmapäällikkö

Haluaisitko kuulla lisää Pelastakaa Lasten kansainvälisestä työstä? Ota yhteyttä Emmi Pakkalaan, Pelastakaa Lasten erityisasiantuntijaan:

emmi.pakkala@pelastakaalapset.fi

puh. 050 5629 083