Kuka johtaa sosiaalityön digitalisaatiota? 

Sosiaalityön digitalisaation päätavoite tulisi olla palveluiden vaikuttavuuden lisääminen. Digitalisaation ei tulisi tarkoittaa jotain mitä IT-osasto tekee, vaan sitä tulisi johtaa strategisesti. Kun kysyimme 464 sosiaalialan ammattilaiselta, onko organisaatiossanne laadittu digitalisaation hyödyntämistä koskeva strategia, 54 % vastaajista sanoi, että ei osaa sanoa ja 25% vastaajista kertoi suoraan, että ei ole. Esimiesasemassakin olevista yli 50 % vastaa että ei tiedä, onko strategiaa tai että sitä ei ole. Herääkin kysymys, kuka johtaa sosiaalityön digitalisaatiota? 

Digitalisaatio on muuttanut ihmisten käyttäytymistä ja pakottanut monet suuret toimialat valtaviin muutoksiin. 

Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä muutosvoimista yhteiskunnassamme. Se on muuttanut ihmisten käyttäytymistä ja pakottanut monet suuret toimialat valtaviin muutoksiin. Muutoksen vauhti on nopea ja koko ajan kiihtyvä. Sosiaalityötä tehdään yhä kompleksisemmassa ympäristössä. Sosiaalityön digitalisaation johtaminen on ennen kaikkea muutoksen johtamista. Kukaan ei voi tietää mitä tuleman pitää. Tämän vuoksi organisaatiota pitää johtaa niin, että se pystyy reagoimaan luovasti muutokseen. Tämä vaatii uudenlaista toimintakulttuuria. Boston Consulting Group selvitti yritysten onnistumista digitaalisessa transformaatiossa: Yritykset jotka keskittyivät kulttuuriin, onnistuivat 5 kertaa paremmin kuin ne, jotka jättivät kulttuurin huomioimatta.

Yksi merkittävä kulttuurinen muutos on rohkeisiin kokeiluihin kannustaminen. Sosiaalityössä vastuukysymykset ovat merkittäviä, joka osaltaan estää kokeilukulttuurin syntymistä. Sosiaalialan johtajien tulee toimia itse esimerkkeinä toimintavasta, missä rohkaistaan kokeilemaan ja myös epäonnistumaan. Lisäksi vastuuta pitää delegoida, jotta työntekijät voivat tehdä itsenäisiä päätöksiä ja edetä asioissa ketterämmin. Liikkeelle voidaan lähteä pienistä kokeiluista. Mitä jos tiimillämme olisi yhteinen WhatsApp-ryhmä, jossa voi viestitellä epävirallisesti? Mitä jos miettisimme uusiksi toiminnastamme kertovat nettisivut ja kysyisimme muutamalta asiakkaalta mielipidettä? Mitä jos esimiehenä kertoisin seuraavassa tiimitapaamisessa tekemästäni mokasta ja mitä siitä opin?    

Digitalisaatio ei ole teknologian tai uuden ohjelmiston käyttöönottoa, vaan sen tulee palvella asiakastarpeiden parempaa täyttymistä.

Digitalisaatio ei ole teknologian tai uuden ohjelmiston käyttöönottoa, vaan sen tulee palvella asiakastarpeiden parempaa täyttymistä. Se voi tehdä sitä suoraan esimerkiksi mahdollistamalla paremman yhteydenpidon ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Tai se voi tehdä sen välillisesti esimerkiksi vähentämällä manuaalista kirjaamista ja sitä kautta vapauttamalla työaikaa asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Digitalisaatiolla voidaan parantaa niin työntekijöiden kuin asiakkaiden kokemusta. Useimmiten nämä myös liittyvät tiiviisti toisiinsa.

Digitalisaation johtamisessa tavoitteet pitää olla määritetty kristallin kirkkaasti. Tavoitteissa tulisi näkyä asiakaskokemus, se miten asiakas kokee palvelun käytön ja miten palvelukokemus vaikuttaa häneen elämäänsä. Konkreettinen lähtökohta tavoitteiden määrittämisessä on asiakkaiden palvelupolkujen ja nykyisen asiakaskokemuksen selvittäminen. Onko asiakkailla tarpeeksi tietoa palveluista ja minkälaisia mielikuvia heillä niistä on? Kuinka palvelut istuvat heidän arkeensa ja miten he pystyvät vaikuttamaan palvelun kulkuun? Onko asiakkailla tarpeita, joihin emme pysty vastaamaan? Esimerkiksi tällaisten kysymysten kautta voidaan löytää selkeitä ongelmakohtia, joihin lähdetään hakemaan uusia luovia ratkaisuja. Digitalisaatio ei lähde organisaation tarpeista, vaan sen tulisi ratkaista asiakkaiden kokemia ongelmia. Vain positiiviset muutokset asiakkaiden kokemuksessa voivat johtaa vaikuttavuuteen asiakkaiden elämässä.  

Digitalisaatio ei lähde organisaation tarpeista, vaan sen tulisi ratkaista asiakkaiden kokemia ongelmia.

Digitalisaatio on koko organisaation yhteinen prosessi. Se ei ole esimiesten sanelema muutos tai IT-osaston vetämä ohjelmistoprojekti. Asiakastarpeisiin vastaaminen vaatii niin sosiaalityön, kuin esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelijan ja viestintäasiantuntijan osaamista. Tärkeää on, että muutosta tehdään yhdessä ja liikkeelle lähdetään yhteisestä ymmärryksestä. Kun digitalisaation tavoitteet määritetään asiakkaiden tarpeista käsin, yhteinen ymmärrys voidaan luoda tutkimalla yhdessä asiakkaiden palvelupolkuja ja ongelmakohtia niihin liittyen. Näin synnytetään yhteinen ymmärrys siitä, miksi ja mihin muutosta haetaan. Konkreettista yhteistyötä pitäisi uskaltaa rakentaa ennakkoluulottomasti yli toimialojen. Yhteistyö vaatii harjoittelua, mutta se tuo myös täysin uusia näkökulmia ja motivaatiota.     

Kyselyymme vastanneista yli 400 sosiaalialan ammattilaisesta 86 % kokee, että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulee hyödyntää sosiaalityössä enemmän. 58 % arvioi oman osaamisensa digitaalisen median ja teknologian hyödyntämiseksi työssään erittäin tai jokseenkin hyväksi. Innostusta ja osaamista siis on, mutta mikä ja kuka näitä motivoituneita ja osaavia joukkoja johtaa?

Anna-Maija Ohlsson ja Sonja Soini
Hankesuunnittelijat
Digitaalinen sosiaalityö lasten ja nuorten tukena -hanke