1. Mielipidejana -harjoitus

Tavoitteet: Pohtia lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä, herättää keskustelua, antaa kaikille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä

Materiaalit: Tyhjä tila, väittämät

Tila jaetaan kuvitteellisella janalla, jossa on kaksi ääripäätä. Sovitaan, että toisessa päässä ollaan ”eri mieltä” ja toisessa päässä ”samaa mieltä” väittämän kanssa. Väittämät luetaan yksi kerrallaan. Oppilaat liikkuvat janalla siihen kohtaan, mitä mieltä he ovat väitteestä. Koko janaa voi käyttää. Kun kaikki ovat asettuneet janalle valitsemalleen paikalle, halukkaat saavat perustella mielipiteensä.

Mielipiteitä ei tarvitse kertoa, mutta oppilaita kannattaa kehottaa siihen. On hyvä jälleen muistuttaa oppilaita siitä, että vääriä mielipiteitä ei ole! Jotkut kysymyksistä voidaan myös ymmärtää eri tavoin.

  1. Minä voin ja saan olla eri mieltä äidin ja isän kanssa. ( 12. artikla: Lapsilla on oikeus omiin mielipiteisiin)
  2. Ikäisteni lasten ei pitäisi tehdä töitä. (32. artikla: Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.)
  3. Minun on pakko käydä koulua (28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua.)
  4. Meidän koulussa ei kiusata. (19. artikla: Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.)
  5. Minulla on tarpeeksi vapaa-aikaa. (31. artikla: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.)
  6. Kaikilla lapsilla maailmassa tulisi olla oikeus koulunkäyntiin. ( 28. artikla: Lapsella on oikeus koulunkäyntiin.
  7. 17-vuotias on lapsi. (1. artikla: Jokainen alle 18-vuotias on lapsi)
  8. Kaikki lapset ovat yhdenvertaisia. ( 2. artikla: Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle)

Kysymyksiä voi keksiä lisää ja soveltaa eri-ikäisille. Nuoremmilta oppilailta voi kysyä esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

  1. Tyttöjen ja poikien pitäisi tehdä yhtä paljon kotitöitä.
  2. Meidän koulussa kaikki ovat samanlaisia.
  3. Lapsen pitäisi saada itse päättää nukkumaanmenoaikansa.
  4. Koulussa on kivaa olla.
  5. Lapsen pitäisi käydä töissä.

 

2. Saako lapsi päättää? -ajatuskartta

Tavoite: Ymmärtää, missä lapsia koskevia päätöksiä tehdään

Taustaksi: Lapsen oikeus osallisuuteen on kirjattu lapsen oikeuksien sopimuksessa useaan kohtaan;

( Artiklat 2./ 3. /12./ 13. 14./15. /17.) Lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä asioista, jotka koskevat häntä itseään ja hänen elämäänsä. Monilla poliittisilla ja taloudellisillakin päätöksillä on vaikutus lapsiin. Esimerkiksi Unicefin videossa kerrottiin, että alkoholiveron alentaminen vaikutti lasten huostaanottojen määrän kasvuun. Luokattomaan lukioon siirtyminen vaikutti lasten sosiaalisten suhteiden rakentumiseen.Suurimmalla osalla poliittisista päätöksistä on joko suoria tai välillisiä vaikutuksia lasten elämään.

YK:n Suomea koskevassa määräaikaisraportissa todetaan, että Suomella on korjattavaa erityisesti pienten lasten mielipiteen huomioimisessa lapsia itseään koskevissa asioissa. Osallisuus, elintaso ja suojelu olivat lapsiasiavaltuutetun mukaan lapsen oikeuksia, joissa Suomella on parantamisen varaa. Lapsen osallisuus on keskeinen lapsen oikeuksien toteutumiseen ja lasten hyvinvointiin vaikuttava tekijä, jolla varmistetaan lapsen aseman ja mielipiteen huomioiminen. Lasten osallisuus tekee lapset ja lasten asiat näkyväksi yhteiskunnassa. Tällä varmistetaan, että lapsinäkökulma huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. (Lähde: Lapsen ääni – sinulle, joka päätät lapsen asioista. Osallisuuden ohjeistus. Pelastakaa Lapset 2013.)

Pyydä oppilaita tekemään pienryhmissä ajatuskartta, jonka keskelle he piirtävät itsensä. Missä kaikkialla oppilaan ympäristössä tehdään oppilasta koskevia päätöksiä? Eri paikat kirjoitetaan oppilaan ympärille, esimerkiksi koti, koulu, kunta ja valtio.

Tämän jälkeen ryhmissä pohditaan, miten lapsi voi vaikuttaa eri paikoissa. Nuorempien oppilaiden kanssa voi keskittyä kotiin ja kouluun, vanhempien oppilaiden kanssa taas käydä tarkemmin läpi esimerkiksi oman kunnan päätöksentekoa.

Tietoa oman kunnan vaikuttamismahdollisuuksista voidaan syventää seuraavan sivuston avulla: http://www.virtuaalikunta.net/fi/Sivut/default.aspx Sivulta löytyy mm. aiheeseen liittyviä pelejä.

Käykää tämän jälkeen yhdessä läpi seuraavia kysymyksiä eri paikkoihin liittyen:

  • Missä lapsen asioista päätetään?
  • Kuka päättää?
  • Voivatko lapset/nuoret osallistua?
  • Miten lapset voivat osallistua?
  • Miksi lapsen etu pitää huomioida päätöksenteossa?
  • Onko tietoa osallistumismahdollisuuksista tarpeeksi tarjolla

 

3. Väittely

Lapsen oikeuksien sopimuksen nojalla lapsella on oikeus mielipiteeseen. Lapsella on myös muun muassa oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Järjestäkää tämän kunniaksi luokassa väittelytilaisuus. Johdattele oppilaat väittelyyn kertaamalla väittelyn perusasiat yhteisesti. Jaa oppilaat ryhmiin niin, että syntyy kuusi joukkuetta ja myöhemmin kolme väittelyä.

Jokainen ryhmä saa väittämän, jota heidän tulee puolustaa. Ryhmät saavat 15 minuuttia aikaa valmistella väitteelleen perusteluja, jotka ryhmän joukostaan valitsema sihteeri kirjoittaa vihkoonsa. Perustelut kannattaa suunnitella ja jakaa niin, että jokaisella ryhmän jäsenellä on oma perustelunsa väittelyssä. Perusteluiden lisäksi ryhmien tulee miettiä lyhyt alkupuheenvuoro, jolla he avaavat väittelyn. Ennen väittelyä ryhmien kannatta pohtia myös, miksi heidän väittämänsä on tosi tai miksi sen tulisi toteutua. Ohjeista oppilaita miettimään etukäteen myös vastaväittäjien perusteluja ja vastauksia niihin.

Esimerkkejä väittelyaiheista:

  • Vanhempien tulee rajoittaa lasten tietokoneiden käyttöä. / Vanhempien ei pitäisi rajoittaa lasten tietokoneiden käyttöä.
  • Välitunnilla pitäisi saada olla sisällä. / Välitunnilla pitäisi mennä ulos.
  • Kesäloman tulisi olla pidempi. / Kesäloman tulisi olla lyhyempi.
  • Lapsilla pitää olla karkkipäivä. / Lasten tulisi saada syödä karkkia halutessaan.
  • Koululiikunnan tulisi olla valinnaista. / Koululiikunnan on syytä olla pakollista.
  • Tietokoneen käyttö vapaa-ajalla on hyödyllistä. / Tietokoneen käyttö vapaa-ajalla ei ole hyödyllistä.
  • Koulussa on hyvä olla kokeita. / Koulussa ei tulisi olla kokeita.
  • 11-vuotiaana pitää saada olla Facebookissa. / 11-vuotiaan ei vielä kuulu olla Facebookissa.

Väittelytilaisuudessa kaksi ryhmää vuorollaan asettuu luokan eteen. Ryhmät asettuvat toisiaan vastakkain ja muut ryhmät toimivat yleisönä. Puheenjohtaja antaa toiselle väittelevistä ryhmistä aloitusvuoron, jolloin he saavat esittää lyhyen alkupuheenvuoron. Tämän jälkeen vuoro siirtyy toiselle ryhmälle. Alkupuheenvuorojen jälkeen ryhmät perustelevat kantaansa vuorotellen. Puheenjohtajana toimivan opettajan tehtävänä on säännöstellä keskustelua siten, ettei ryhmien argumentointi venähdä vaan perustelut pysyvät lyhyinä ja molemmat ryhmät saavat suunvuoron. Väittely voi päättyä itsestään, kun molempien argumentit on käytetty ja vahvempi argumentointi on voittanut. Vaihtoehtoisesti puheenjohtaja lopettaa väittelyn. Jokainen väittely kestää maksimissaan 10 minuuttia, jolloin väittelytilaisuus itsessään kestää noin 30 minuuttia.

Kun kaikki väittelyt on pidetty, voitte vielä äänestää luokassa siitä, mikä väittelyistä oli paras. Lisäksi voitte toteuttaa luokassa ”loppuverryttelyn”, jossa oppilaat äänestävät asettumalla mielipiteensä perusteella eri asentoon. Väittelyjä oli kolme, joten mielipiteet voidaan ilmaista esimerkiksi seuraavalla tavalla: oppilaat, joiden mielestä ensimmäinen väittely oli paras, menevät kyykkyyn; oppilaat, joiden mielestä toinen väittely oli paras, kumartuvat; oppilaat, joiden mielestä kolmas väittely oli paras, seisovat suorassa kädet kohti kattoa. Puheenjohtaja laskee äänestyksen tuloksen ja julkistaa yleisön mielipiteen.