Ohjeita koronaviruksesta keskusteluun lasten kanssa

Pelastakaa Lapset on koonnut joukon ohjeita, joita aikuiset voivat käyttää tukemaan lasta missä tahansa kriisitilanteessa. Ohjeistus toimii myös koronaan liittyvissä huolissa. Ohjeistus perustuu Pelastakaa Lapset -järjestön vuosien kansalliseen ja kansainväliseen kokemukseen auttaa lasta selviytymään kriiseissä.

Aikuisen on tärkeä seurata, kuinka lapsi reagoi koronaviruksesta kertovaan mediatulvaan, kuunnella lapsen kysymyksiä ja antaa niihin rehellisiä vastauksia ja lohduttaa.

1. Suojele mediatulvalta

Uutislähetysten, nettisivujen jne. kuvat ja sisällöt voivat hämmentää, pelottaa ja ahdistaa lasta. Ne voivat ahdistaa myös aikuista.

2. Kuuntele lasta

Yritä selvittää, mitä lapsi tietää ja ymmärtää tapahtumista ennen kuin vastaat kysymyksiin. Lapset saattavat kokea stressaavaksi tilanteen, jota he eivät ymmärrä. Selvitä, mitä lapsi tietää tapahtumista. Kannusta lasta ja nuorta puhumaan ja kertomaan tunteistaan, auta lasta löytämään sanat, jos hän ei itse osaa tai pysty. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja ne täytyy käsitellä. Rauhoita ja lohduta lasta.

3. Rauhoita lasta

Muistuta, että aikuiset tekevät kaikkensa suojellakseen ja auttaakseen niitä lapsia, jotka ovat sairastuneet. Kerro lapselle, että mitä ikinä tapahtuisikaan lapselle itselleen, sinä teet kaikkesi huolehtiaksesi hänestä. Muistuta, että lapsi itse on turvassa.

4. Seuraa lapsen reaktioita ja muutoksia käyttäytymisessä

Huoltajien on tärkeä seurata lapsen reaktioita ja mahdollisia muutoksia esimerkiksi nukkumisen, syömisen tai keskittymisen suhteen. Erilaisia tunnevaihteluita ja fyysistä oirehtimista kannattaa myös seurata. Jos oirehtiminen pitkittyy tai on voimakasta, hae apua ammattilaisilta.

5. Jokainen lapsi on yksilö

Lapset reagoivat eri tavoin. Lapsen kehitystaso, henkilökohtaiset kokemukset, selviytymis- ja sopeutumiskeinot vaihtelevat huomattavasti. Pienemmät lapset ovat vanhempiensa varassa, mutta isommat lapset ja nuoret saavat tietoa useammasta lähteestä, kuten kavereilta ja mediasta. Muista, että lapsen iästä riippumatta, tapahtumat voivat vaikuttaa häneen syvästi. Ole lähellä ja tue lasta.

6. Anna lapselle tavallista enemmän aikaa ja läheisyyttä

Lapset tarvitsevat läheisyyttä ja huomiota tunteakseen olevansa turvassa. Juttele, leiki ja kuuntele. Keksi jotain yhteistä kivaa tekemistä.

7. Ole malli lapsellesi

Lapsi oppii tapahtumien käsittelyä siitä, kuinka aikuisena itse reagoit. Kerro omista tunteistasi lapselle lapsen kehitystason mukaisesti. Pysy itse rauhallisena.

8. Seuraa omaa käyttäytymistäsi

Osoita herkkyyttä niitä kohtaan, joihin kriisi vaikuttaa.  Näin lapsi samalla oppii, että tarvitsemme toinen toistamme auttaaksemme toisiamme.

9. Huolehdi tavallisista arjen rutiineista

Tavalliset arjen rutiinit, kuten syöminen, nukkuma-ajat, koulutehtävät ja leikit auttavat lasta pääsemään kiinni tavalliseen arkeen. Rutiinit luovat turvallisuutta ja vievät huomiota pois ikävistä tapahtumista.

10. Käy yhdessä lapsen kanssa läpi turvallisuusasiat

Muistuta lasta käsien huolellisesta pesusta ja siitä, että kasvoihin koskettamista pitää välttää. Toisia ihmisiä ei saa kätellä. Jos yskittää tai aivastuttaa, suun eteen tulee laittaa hiha, ei kättä.

Ohjeita lapselle ja nuorelle, kun joku ikävä tapahtuma järkyttää sinua

  • Puhu mieltä askarruttavista asioista turvallisen aikuisen kanssa.
  • Kaikki tunteet ovat sallittuja ja ne täytyy käsitellä.
  • Suojele itseäsi liialliselta mediatulvalta; tv-uutisilta, nettisisällöiltä. Kaikkea ei ole pakko katsoa.