Kohtuuttomuudessa työskentelevät lapset

Kohtuuttomuudessa työskentelevät lapset

Miljoonien lasten epäinhimillinen hyväksikäyttö työläisinä on rikkomus ihmisoikeuksia kohtaan. Julkisuudessa puhutaan edelleen liian vähän siitä, miten monien arkikäytössämme olevien tuotteiden alkuperä saattaakin olla todella kaukana eettisestä valmistuksesta.

Teksti Raili Mykkänen Pääkuva Maryam Mohamadi Haji

Artikkeli on julkaistu Pelastakaa Lapset -lehden numerossa 3/21. Kiinnostaisiko sinua lukea lisää monipuolisia juttuja lapsen oikeuksista ja lastensuojelusta?

Tilaa lehti!

Luettelo lapsityövoiman tai pakkotyön turvin tuotetuista tavaroista on päivitetty 23. kesäkuuta 2021.

Yhdysvaltain työministeriön julkaisema ja kansainvälisten työasioiden toimiston (ILAB) ylläpitämä luettelo eri lähtömaista olevista tuotteista, joiden tiedetään kytkeytyvän kohtuuttoman lapsityövoiman käyttöön, on pitkä. Listalta näyttää löytyvän tekstiiliteollisuuden, metsäteollisuuden, kaivosteollisuuden ja maatalouden teollisuudelle tuottamia raaka-aineita tai materiaaleja. Lista sisältää 144 tuotetta kaikkiaan 73 maasta.

Lasten suojeleminen kaltoinkohtelevalta ja haitalliselta lapsityöltä etenee niin hitaasti, että voisi ajatella, että jopa haluttomasti. Sopimuksia on tehty ja sopimuksia lapsityövoiman poistamiseksi tehdään. YK-maat pääsivät kymmenen vuotta sitten yksimielisesti sopimukseen (UN Guiding principles on business and human rights), jossa määriteltiin, että yritysten tulee kunnioittaa omassa toiminnassaan ihmisoikeuksia. ILABin kesäkuussa julkaisema lista kertoo toista. Maailman valtioiden yhdessä sopima tavoite lopettaa lapsityö kaikissa muodoissaan vuoteen 2025 mennessä ei valitettavasti näytä toteutuvan. Esimerkiksi viime vuosina nuorimpien, eli 5 –11-vuotiaiden, lapsityöläisten määrä on päinvastoin lisääntynyt.

Pelastakaa Lapset tekee työtä näidenkin lasten elinolojen parantamiseksi.

LASTEN KALTOINKOHTELUA RAAKA-AINEIDEN TUOTANNOSSA

Muoti, trendit, mainonta ja ylipäätään korkeampi elintaso ovat useille niin itsestään selviä asioita, ettei moni kuluttaja edes tule miettineeksi, miten kattavasti haitallisen lapsityön käyttö mahdollistaa itselle arkiset, tutut asiat, nautinnot ja trendien seuraamisen.

Esimerkiksi Länsi-Afrikan Ghanasta ja Norsunluurannikolta tulee 70 prosenttia koko maailman kaakaosta, myös Suomessa valmistettavaan suklaaseen. Näiden maiden kaakaoviljelmillä työskentelee arviolta 2,1 miljoonaa lasta heidän terveyttään ja koulunkäyntiään haittaavissa olosuhteissa.

Kongossa kobolttia käsin keräävät lapset tuottavat 30 prosenttia maailmalle lähtevästä koboltista. Tätä kobolttia käytetään myös Suomessa. Kobolttia tarvitaan muun muassa kännyköihin, läppäreihin, kameroihin, partakoneisiin, sähköautoihin ja lentokoneiden suihkumoottoreihin.

Pohjois-Myanmarissa lasten keräämä jade on merkittävä osa maailman jalokivikaupan laitonta miljardibisnestä.

Aasia taas vastaa suurelta osin maailman vaatetuotannosta. Käytetyiltä näyttävät farkut saatetaan hiekkapuhaltaa kuluneen näköisiksi. Laittomissa tai laillisissa tehtaissa lapset hiekkapuhaltavat ilman suojaimia. Lopputuloksena syntyy muotia, mutta työn tehneille todennäköisimmin kivipölykeuhkosairaus, joka johtaa kuolemaan.

Vaikeaksi lapsille haitallisiin työprosesseihin puuttumisen tekee läpinäkyvyyden puute tuotannon jokaisessa vaiheessa. Jokaisessa tuotantomaassa on erilainen lainsäädäntö ja valvonta, joka paikallisella tasolla saattaa olla täysin puutteellista.

Iso osa maailman köyhimmistä ja suojattomimmista lapsista kustantaa suuren osan maailman keski- ja hyvätuloisten aikuisten ja lasten elintasosta, tarpeista ja mieliteoista. Lapset työstävät tavalla tai toisella osan maailman arkisista hyödykkeistä, joihin olemme teollistuneissa maissa tottuneet.

VÄLINPITÖMÄTTÖMYYS ON KUOLEMAKSI

Tällä hetkellä lapsia, jotka tekevät työtä siten, että työ haittaa heidän opintojaan tai vahingoittaa heidän terveyttään tai kehitystään, on arvioitu olevan 28 kertaa Suomen väkiluvun verran. Nämä lapset ovat 5–17 -vuotiaita. Monilta heistä puuttuu puhdas vesi, riittävä ruoka ja uni, sekä mahdollisuus käydä koulua. He altistuvat onnettomuuksille, terveysriskeille, kuritukselle, väkivallalle ja raiskauksille.

Lapsen kehitykselle, moraalille tai terveydelle haitalliseen työhön päätyviä lapsia käytetään pahimmillaan kauppatavarana. Lapsityön pahimpiin muotoihin kuuluu myös lasten pakottaminen sotilaiksi, pakkotyö ja velkaorjuus. Yleisin kohtalo on lapsen kaupallinen seksuaalinen hyväksikäyttö.

Jokainen näistä lapsista traumatisoituu jollain tavalla.

Leikki ja koulunkäynti eivät ole osa heidän lapsuuttaan.

Tämä on väärin.

VÄLITTÄMISEEN ON VAIKEA PAKOTTAA – MUTTA SILTI

Vuonna 1989 solmittu YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Vain Yhdysvallat on jättänyt sopimuksen ratifioimatta. Tämän maailman eri maiden yhteisen sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus koulutukseen, terveyteen, tasa-arvoon ja turvaan. Sopimusrikkomuksista ovat vastuussa aikuiset, eivät lapset. Tämän takia haitallisesta tai vaarallisesta lapsityöstä on puhuttava vahvemmin.

Kohtuuttoman ja lapsille haitallisen työn taustat ovat moninaiset ja siksi ratkaisujen löytämiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä ja viranomaisten, hallitusten, yritysten ja yksityisten ihmisten halua, myötätuntoa ja työtä – ylikansallisesti.  Tärkeintä on korjata syitä, jotka ovat lapsille haitallisen työn taustalla.

Jokaisen maan politiikalla luodaan tai ollaan luomatta kansalaisille sosiaalista turvaa, arvostetaan tai ei arvosteta ihmisoikeuksia, ylläpidetään demokratiaa tai yksinvaltiutta ja monissa maissa toteutuvaa korruptiota.

Hallitukset ja riskimaissa toimivat yritykset on saatava osaksi muutoksentekijöitä. Muutoin hyvää tarkoittavat työelämän ja lastensuojelun lait sekä lasten hyvinvoinnin huomioivat säännöt ja ohjeistukset jäävät sanahelinäksi. Toimenpiteiden toteutusta ja ylläpitoa on voitava valvoa ja siitä on raportoitava julkisesti.

Kaikissa maissa olisi esimerkiksi täysin mahdollista määritellä selkeästi, minkälainen lapsen tekemä työ on hyväksyttävää, jos näin halutaan toimia. Kaikissa maissa olisi mahdollista sopia, kuinka niiden lasten oikeuksista huolehditaan, jotka tekevät työtä, jotta heistä ei tule hyväksikäytettyjä työtä tekeviä lapsia. Kaikki tämä olisi mahdollista, mikäli valtiot ja yritykset toimisivat aidosti lasten aseman parantamiseksi eri yhteiskunnissa ja tuotantomaissa.

Pelastakaa Lasten kenttätyöntekijöiltä saadun tiedon mukaan vanhempien, huoltajien ja eri yhteisöjen kanssa tehtävä pitkäjänteinen valistustyö lisää ymmärrystä haitallisen lapsityön seurauksista. Asiallinen tieto on auttanut varmistamaan, että lapsille suodaan mahdollisuus päästä esimerkiksi kouluun.

COVID-19 ON LISÄNNYT LASTEN RISKIÄ JOUTUA TÖIHIN

Lasten koulunkäynnin turvaaminen kaikkialla maailmassa on erityisen tärkeää koronapandemiasta toivuttaessa. Pandemian aiheuttamat taloudelliset häiriöt ympäri maailman ja koulujen sulkemiset ovat jo vaikuttaneet haitallisesti jo ennestään köyhyydessä elävien lasten elinoloihin.

Unicefin ja Kansainvälisen työjärjestö ILOn kesäkuussa julkaisemassa lapsityövoimaa käsittelevässä raportissa varoitetaan, että maailmanlaajuisesti 9 miljoonaa uutta lasta on vaarassa joutua haitalliseen lapsityöhön vuoden 2022 loppuun mennessä koronapandemian seurauksena.

Lasten suojelemisen kannalta on olennaisen tärkeää saada koronarokoteohjelma kattamaan aikuiset ja nuoret kaikkialla maailmassa.  Lääketieteellinen julkaisu The Lancet muistuttaa, että aikuisten sairastuvuuden ja kuolleisuuden lisäksi pandemialla on myös toissijaisia vaikutuksia, vaille vanhempien hoitoa jääviä lapsia ja orpoja lapsia. Ilman huoltajaa lapset ovat hyvin herkästi köyhyyden armoilla ja heillä on riski päätyä kaltoinkohtelevaan, hyväksikäyttävään työhön.

Myös sosiaaliturvasta on otettava irti enemmän tai sitä on rakennettava maihin, joissa sitä ei ole. Lasten sosiaaliseen suojeluun kytkeytyviä resursseja on mahdollista hyödyntää äärimmäisessä köyhyydessä elävien lasten hyväksi. Lapsilähtöisen sosiaaliturvan kehittäminen ja jalkauttaminen ovat yksi Pelastakaa Lasten keskeisiä toimenpiteitä pyrkimyksessä vähentää köyhyyden lapsiin kohdistuvia haittavaikutuksia.

YRITYSTEN VASTUUNKANNOLLA ON MERKITYSTÄ

Yritysten hankinta- ja arvoketjut ovat pitkiä ja monesti niin monimutkaisia, että niihin on helppo kätkeä lapsille haitallisella lapsityöllä tuotettuja raaka-aineita ja hyödykkeitä. Läpinäkyvyys ja seuranta voivat olla hataraa tai niitä ei ole. Jossain kaukana tuotettavan raaka-aineen paikalliseen, lapsityönkäytön kohtuuttomuuksiin saattaa olla erittäin haasteellista päästä puuttumaan. Nämä työyhteisöt ovat piilossa, ulkopuolisilta suljettuja tai työprosesseja salataan ja tarkastuksissa viranomaisia lahjotaan.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo, että lapsia vahingoittavalle lapsityölle pitää olla nollatoleranssi, sillä lapsia vahingoittava lapsityö on yritysmaailman vakavin ihmisoikeusloukkaus. Ja niinhän se onkin.

Euroopan Unioni valmistelee koko unionin laajuista yritysvastuudirektiiviä (Sustainable Corporate Governance). Se on parhaillaan Euroopan komission pöydällä. Kyseessä on laaja pyrkimys vaikuttaa muun muassa ilmastonmuutoksien syntyyn ja ehkäistä kattavasti tiedossa olevien ihmisoikeusrikkomusten jatkuminen. YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti yritysten huolellisuusvelvoitteen tulisi sisältää ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien kartoittaminen, velvollisuus lopettaa haitallisia vaikutuksia aiheuttava toiminta sekä velvoittaa yritys korjaaviin toimenpiteisiin. EU haluaa alueellaan toimiville yrityksille tehokkaat, oikeasuhtaiset ja joustavat keinot ehkäistä ja lieventää ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä sekä korjata tiedossa olevia haitallisia vaikutuksia.

Eräs ratkaisu on maksaa tuotantoketjujen eri vaiheissa työskenteleville asianmukaista palkkaa. Riittävällä palkalla elättää perheen ja turvaa pääsyn peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja kouluun. Asianmukainen palkka varmistaa sen, etteivät lapset päädy tekemään lisätienistiä perheelleen, vaan voivat käydä koulua.

Isoilla kansainvälisillä yrityksillä on niin halutessaan kykyä pyrkiä vaikuttamaan sen maan hallitukseen, jonka alueella heidän oma tuotantonsa tapahtuu. Kaikki yritykset voivat vaikuttaa omaan toimialaansa joko yksinään, muiden yritysten tuella tai yhdessä muiden toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen kanssa, sekä rahoittamalla lapsityön ehkäisemiseksi tehtävää työtä.

OLOSUHTEET MÄÄRITTÄVÄT IHMISARVON

Olosuhteet vaikuttavat ihmisyyteen. Se on hyvä muistaa. Kun puhumme lapsista kauppatavarana ja hyödykkeinä, puhumme miljoonien lasten nykytilanteesta, mutta myös omasta lähihistoriastamme. Lapsia huutokaupattiin ja orjuutettiin Suomessa vielä sata vuotta sitten.

Sosiaaliturvan puuttuessa kunnat luovuttivat huutokauppaa muistuttavassa tilaisuudessa elatusta vailla olleen lapsen tämän ylläpidosta vähiten rahaa kunnalta vaatineelle perheelle tai henkilölle. Köyhyys oli tuolloin, ja on tänäkin päivänä, lapsuutta uhkaavista riskeistä vaarallisin. Huutolaislapsuuden kokeneiden tarinoissa esiintyy ruuan puutetta, vanhempien ahdinkoa, avioliiton ulkopuolisia lapsia, varattomuutta, toivottomuutta ja hellyyden kaipuuta. Aivan samat tekijät löytyvät tämän päivän lapsikaupan ja kohtuuttoman lapsilla teetettävän työn taustalta.

Tarina huutolaislapsesta kertoo, ettei talo tarjonnut piialleen ruokaa, mutta rangaistuksetta ei laskiämpäristäkään ollut lupa syödä. Julmaa, ja totta. Toisen ihmisen ostamisesta ja ihmisen omistamisesta kumpuavan ylimielisyyden ja välinpitämättömyyden seuraukset ovat kauhistuttavia. Lasten kaltoinkohtelua on vaikea ymmärtää.

Suomen Pelastakaa Lasten perustaja Ester Stålberg koki 1922 vahvasti, että se, kuinka yhteisönä kohtelemme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, paljastaa todelliset arvomme. Eglantyne Jebb oli ajatellut samoin Englannissa perustaessaan Save the Children -liikkeen. 1920-luvulla vaikuttaneet naiset nostivat lapsuuden ihmisoikeudeksi. Sellaiseksi se pitäisi saada nyt 160 miljoonalle lapsityöläiselle.

UBUNTU – HYVYYS ON SEKIN IHMISYYTTÄ

Haitallisen lapsityön laajuudesta puhuminen on myös keino vaikuttaa. Ubuntu on afrikkalainen käsite, joka pohjimmiltaan merkitsee, että ihminen ei voi olla ihminen ilman toisia ihmisiä. Ubuntu ohjaa meitä ajattelemaan epäitsekkäästi ja tekemään tekoja, jotka vahvistavat maailmanlaajuista solidaarisuutta ja yhteyttä.

Pidetään ääntä haitallisesta lapsityöstä. Siitä, miten yleistä vahingoittava lapsityövoiman käyttö edelleen on. Puhutaan siitä, ettei se ole oikein. Varmistetaan, että yhä useampi haluaa tietää tuotteiden alkuperästä, taustoista ja reiteistä kauppoihin. Ubuntu on uskoa siihen, että jokaisen valinnoilla on vaikutuksensa yhteisen hyvän olemassaololle.

Sillä kaipa hyvinvointimme kestää sen, että nauttimamme suklaa, aamukahvi, vaatteet tai kännykät eivät aiheuta turhaa ja kohtuutonta kärsimystä yhdellekään lapselle?

Tämä vuosi julistettu lapsityön poistamisen kansainväliseksi teemavuodeksi.

Luettelo lapsityön tai pakkotyön tuottamista tavaroista

www.dol.gov/agencies/ilab/reports/child-labor/list-of-goods

Pelastakaa Lapset konsultoi ja auttaa yrityksiä toimimaan lapsen oikeudet huomioiden.

pelastakaalapset.fi/lapsenoikeudetjaliiketoiminta

Artikkeli on julkaistu Pelastakaa Lapset -lehden numerossa 3/21. Kiinnostaisiko sinua lukea lisää monipuolisia juttuja lapsen oikeuksista ja lastensuojelusta?

Tilaa lehti!