Sankaritarina: Silta-ohjaaja Henna tukee yhteyden rakentamista lapsen ja aikuisen välille Sankaritarina: Silta-ohjaaja Henna tukee yhteyden rakentamista lapsen ja aikuisen välille

Sankaritarina: Silta-ohjaaja Henna tukee yhteyden rakentamista lapsen ja aikuisen välille

Perheohjaajana toimiva Henna Pikkumaa on yksi Pelastakaa Lasten kouluttamista Silta-ohjaajista. Vuorovaikutustaitojen avulla rakennetaan lapsen ja hänelle tärkeän aikuisen välille siltaa hukatun yhteyden löytämiseksi. Lapsi valitsee aikuisen, jonka kanssa hän sillan haluaa rakentuvan.

Silta on alun perin sijaishuollon avuksi kehitetty toimintamalli, jossa availlaan ja vahvistetaan lapselle läheisen aikuisen ja sijoitetun lapsen välistä tunneyhteyttä vuorovaikutuksellisin keinoin.

”Lapsi saa valita kenet lapsuudesta tärkeän aikuisen hän haluaa mukaan Silta-työhön. Joskus mukaan lähtee kummitäti, joskus isä, joskus äiti. Valinnan tekee nimenomaa lapsi. Lisäksi ryhmään kuuluvat lapsen omaohjaaja, sijaisvanhempi tai työntekijä, sekä Silta-ohjaaja”, sanoo Henna Pikkumaa. ”Aikuiset ovat oppimassa lapsen ja perheen tarinasta.”

Silta-työskentely on vapaaehtoista, eikä se vaikuta mihinkään virallisiin arviointeihin tai päätöksiin. Työskentelyyn mukaan lähteminen on enimmäkseen hyvin haluttu toimintamuoto. Loppujen lopuksi oma tausta ja siihen liittyvät tapahtumat kiinnostavat. Apuna käytetään lapsen elämänjanaa ja sukupuuta, joiden kautta suvun historiaa on konkreettista tarkastella yhdessä.

Henna sanoo, että erityistä Silta-työssä on lähestymistapa. Tavoitteita ei ole aikataulutettu. Ihmisen tunne-elämä on itseään ohjaava prosessi, eikä sellaista voi aikatauluttaa. Ei myöskään tapaamispäivän jaksamista voi ajastaa. Jokainen tapaaminen kestää sen verran, minkä lapsi sillä kerralla jaksaa.

”Lapsen voinnin mukainen työskentely on monelle lapselle uusi kokemus”, Henna kertoo.

”Silta-työn äärellä lapsi saattaa kuulla ensimmäisen kerran asioista, joista vanhempi on puhunut vuosien saatossa monenkin asiantuntijan kanssa.”

Osattomuus on käytäntö

Lapset jäävät yhä liian usein osattomiksi perheen vaikeuksien keskelle. Vanhempia on saatettu tukea ja auttaa ilman, että kukaan on huomannut puhua lapsen kanssa. Lapset ovat edelleen jonkinlainen perheen jatke, joille on ajateltu riittävän se, että vanhempaa on auettu ja tuettu.

Silta-työn äärellä lapsi saattaa kuulla ensimmäisen kerran asioista, joista vanhempi on puhunut vuosien saatossa monenkin asiantuntijan kanssa.

”Lapsen kasvulle ja kehitykselle on kuitenkin hyväksi saada hahmottaa, millaisesta perheestä hän on lähtöisin. Näky avautuu juttelemisen kautta, arjesta, muistoista, molempien lapsuudesta”, Henna sanoo.

Henna tietää, että kun ihmisessä on paljon vaikeita tunteita, puhuminen ei ole aina helppoa. Yhteyden saavuttamisen lähtökohta on, että kokemuksensa ja tunteensa saa ilmaista. Turvassa. On tärkeää, että kertojaa ymmärretään, mutta tärkeää on myös se, että kuuntelijaa tuetaan.

”Kun vuorovaikutuksen rakentumiselle on annettu aikaa, yhteys alkaa rakentua. Vuosi voi olla vielä lyhyt aika, vaikka joskus yksittäisen tapaamisen kohdalla puoli tuntiakin on liikaa.”

”Hyvinhän me pärjäämme on iso kokemus.”

Pärjäävä perhe

Jokaisen perheen tarina on omansa. Eräs tärkeä pala työskentelyä on hahmottaa, keitä me virtaset, salmiset, ahlqvistit olemme. Lapsi on osa perhettä. Vaikeuksien kasautuessa tämä tosiasia saattaa unohtua.

Joskus vanhemmat ovat lapsen temppuiluun niin väsyneitä, että haluaisivat luovuttaa vanhemmuuden lastensuojelulaitokselle. Silloinkin lapsen kiintymys omaohjaajaan saattaa harmittaa, mustasukkaisuus nostaa päätään. Yhteydenpuute ei olekaan samantekevää.

Joskus vanhemmat taas ovat niin itseensä kietoutuneita, että lapsi haluaisi vahtaa heidät omaohjaajaan tai sijaisperheen vanhempiin ikiajoiksi. Silta-työhön lähtemisen taustalla uinuu väsynyt välittäminen, ja välittäminen on se juurisyy, jonka takia työskentelyssä lopulta halutaan olla mukana.

”Se hetki, kun ensimmäisen kerran nauramme kaikki yhdessä samalle jutulle, avaa valtavasti tilaa mennä eteenpäin”, sanoo Henna. ”Hyvinhän me pärjäämme on iso kokemus.”

Pärjäämisen sanottaminen on tärkeää. Perheen ja suvun tarinoista nousee esiin monenlaisia arjen sankareita, vahvuutta ja uskallusta. Tarinoiden merkitystä ei ole koettu voimaannuttavana.

”Kun lapset saavat ymmärrystä vanhemmistaan, heidän on mahdollista oivaltaa myötätunnon merkitys, ehkä myös suru siitä, miten asiat ovat menneet. Siinä se yhteys oikeastaan onkin.”

Silta lapsen elämän eheyttäjänä

Silta on Pelastakaa Lasten rekisteröimä toimintamalli. Silta-ohjaajaksi on kouluttautunut viimeisen kymmenen vuoden aikana 250 henkilöä. Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveysalan työntekijöille.

Pelastakaa Lapset käyttää Silta-mallia sijoitettujen lasten ja perheiden keskinäisessä työssä.

Tutustu Silta-työhön