Lapsen oikeudet ja Suomen humanitaarinen linja

Humanitaariset kriisit aiheuttavat vuosittain vakavan uhan lasten selviytymiselle, kehitykselle ja turvallisuudelle monissa kehitysmaissa. Luonnonkatastrofeilla, sodilla, epidemioilla ja muilla kriiseillä on kauaskantoiset vaikutukset lasten elämään ja asemaan myös vuosia kriisien jälkeen. Lapsen oikeuksien turvaaminen humanitaarisissa kriiseissä tuleekin nähdä samanaikaisesti sekä oleellisena osana humanitaarista toimintaa että pitkän aikavälin kehityskysymyksenä, joka on otettava huomioon mm. YK:n vuosituhattavoitteisiin pyrittäessä.

Suomen humanitaarisella avulla on pyritty ensisijaisesti ihmishenkien pelastamiseen, inhimillisen hädän lievittämiseen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten avustamiseen. Ottaen huomioon, että puolet humanitaarisista kriiseistä kärsivistä kehitysmaiden ihmisistä on lapsia, on erittäin tärkeää, että lasten oikeuksien turvaaminen kriiseissä sisällytetään keskeiseksi osa-alueeksi valmisteilla olevassa Suomen humanitaarisen avun linjauksessa. Puolet yli 100 miljoonasta koulun ulkopuolelle jääneestä lapsesta asuu alueella tai maassa jossa on käynnissä konflikti, sota tai konfliktin jälkeinen epäselvä tilanne.

Mielestämme lapsen oikeuksien turvaaminen tulisi sisällyttää Suomen humanitaarisen avun linjaukseen seuraavalla tavalla:

• Lapsen oikeuksien turvaaminen humanitaarisissa kriiseissä tulee ottaa huomioon Suomen humanitaarisen avun linjauksen tavoitteenasettelussa. Suomen tulee humanitaarisella avullaan edistää lasten fyysistä ja henkistä turvallisuutta ja hyvinvointia, turvata heille tasavertainen mahdollisuus avunsaantiin ja palveluihin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja ravintoon, sekä edistää heidän lakisääteisten oikeuksiensa ja ihmisoikeuksiensa turvaamista kriisitilanteissa. Erityisesti koulunkäynnin turvaaminen humanitaarisissa kriiseissä ja konflikteissa alusta lähtien tulisi olla Suomen rahoituslinjauksessa selkeästi huomioituna. Tällä hetkellä opetussektorin hankkeita rahoitetaan vasta kriisin tai katastrofin jälleenrakennusvaiheessa. Tärkeintä lapsen kannalta on koulunkäynnin käynnistäminen mahdollisimman nopeasti kriisin jälkeen osana lapsen normaalia ja turvallista arkea. Kriiseissä Pelastakaa Lasten tehtävä on huolehtia perheistään eroon joutuneiden lasten suojelemisesta sekä lisäksi huolehdimme kentällä vanhempien ja muiden perheenjäsenten jäljityksestä ja rekisteröinnistä, jonka jälkeen pyrimme yhdistämään lapsen ja hänen perheensä.

• Kuten Suomen humanitaarisen avun evaluaatiossa suositellaan, uuden linjauksen tulisi määritellä selkeät ja avoimet kriteerit humanitaarisen avun kansalaisjärjestörahoitukselle. Lapsikeskeisen humanitaarisen toiminnan kokemus, erityisosaaminen ja asiantuntemus tulisi sisällyttää näihin kriteereihin, jotta lapsen oikeuksien turvaaminen tulisi osaksi Suomen humanitaarista apua myös käytännössä.

• Saumattoman jatkumon takaaminen kehitysyhteistyön, humanitaarisen toiminnan sekä jälleenrakennuksen välillä on hyvin tärkeää erityisesti lasten hyvinvoinnin kannalta. Pelastakaa Lapsilla yhtenä kymmenestä kumppanuusjärjestöstä on pitkäaikaista kokemusta jatkumon kaikista eri vaiheista mm. koulutukseen, lastensuojeluun, terveyteen ja lasten osallistumiseen liittyvissä kysymyksissä. Tätä kokemusta ja ammattitaitoa tulisi hyödyntää jatkumon toteutustapojen kehittämisessä ja tehostamisessa. Kansainvälinen Pelastakaa Lapset on yksi aktiivisesti Sphere- kriteerejä kehittäneistä ja niihin sitoutuneista kansalaisjärjestöistä.

• Jatkumon toteuttamiseksi käytännössä on varmistettava, että lapsikeskeiset järjestöt voivat jatkaa työtään humanitaarisen toiminnan muodossa kriisien aikana. Pidämme hyvin tervetulleena ajatusta
  uuden humanitaarisen avun rahoitusikkunan avaamisesta ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen
  osaston kansalaisjärjestöyksikössä. Tästä rahoituksesta kaavaillaan kuitenkin ainakin aluksi pienessä mittakaavassa toteutettavaa kokeilua. Lienee selvää, että rahoitusikkuna ei sellaisenaan voi vastata todellisiin tarpeisiin lapsikeskeisen humanitaarisen toiminnan takaamiseksi. Tämä tulisikin ottaa huomioon humanitaarisen avun kumppanijärjestöjä valittaessa.
   

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen lapsikeskeisen humanitaarisen toiminnan asiantuntemusta ja kokemusta voitaisiin hyödyntää kriisialueilla tehtävän työn lisäksi:
 

• tiedotus- ja kansainvälisyyskasvatustyössä, jolla pyritään lisäämään suomalaisten tietoisuutta ja ymmärrystä lasten asemasta humanitaarisissa kriiseissä, lapsikeskeisestä humanitaarisesta toiminnasta, kriisien ennaltaehkäisemisestä ja jälleenrakennuksesta.

• Suomen osallistumisessa humanitaarisista kysymyksistä kansainvälisillä instituutioissa ja järjestöissä, kuten YK:ssa ja EU- instituutioissa, käytäviin keskusteluihin.
   

Toivomme, että tämä kannanotto auttaa osaltaan muotoilemaan Suomen humanitaarisen avun linjauksesta sellaisen, että lasten erityistarpeet ja oikeudet otetaan huomioon pyrittäessä ihmishenkien pelastamiseen, inhimillisen hädän lievittämiseen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten avustamiseen. Osallistumme mielellämme jatkossakin näistä kysymyksistä käytävään keskusteluun.


Hanna Markkula-Kivisilta
Pääsihteeri

Anne Haaranen
Ohjelmajohtaja