Burkina Faso ja Mali

Kuva: Eeva Johansson / Pelastakaa Lapset

Burkina Fason ja Malin väestöistä yli puolet on lapsia. Vaikka maat ovat ratifioineet tärkeimmät lasten oikeuksia määrittelevät sopimukset, YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (vuonna 1990) sekä lasten hyvinvointia ja oikeuksia käsittelevän African Charterin, lasten oikeuksia ei yleisesti tunneta ja tunnusteta eivätkä ne toteudu.

 Yli puolet näissä maissa syntyvistä lapsista jää ilman virallista syntymärekisteröintiä. Ilman rekisteröintiä lapsilla ei ole mahdollisuutta päästä nauttimaan heille kuuluvista oikeuksista koulutukseen ja terveydenhoitoon eikä myöhemmin saada muita kansalaisuuden tuomia oikeuksia. Rekisteröimättömät lapset ovat myös muita alttiimpia kaikelle hyväksikäytölle, kuten vaaralliselle lapsityölle ja tytöt varhaisille pakkoavioliitoille. 
 
Lapsityöläiset 
 
Suurin osa burkinalaisista ja malilaisista lapsista ei käy koulua, vaan osallistuu perheensä toimentulon hankintaan. Yli puolet 5-14 vuotiaista lapsista tekee työtä raskaissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Lapsia työllistävät eniten maatalous ja kaivokset. Kaupungeissa monet päätyvät kotiapulaisiksi tai kerjäläisiksi
Kuva: Eeva Johansson / Pelastakaa Lapset

Länsi-Afrikassa ihmisten ja tavaran vapaalla liikkumisella on pitkät kulttuuriset ja sosiaaliset perinteet. Paremman tulevaisuuden toivossa lapsia on ollut tapana lähettää sukulaisen tai tuttavan luo töihin. Paljon lapsia lähtee myös omasta tahdostaan. Syyksi itse kotoaan lähteneet lapset kertovat useimmiten vapauden kaipuun, ankarat kotiolot ja liian raskaan maataloustyön kotikylässään. Jotkut lapsista päätyvät lapsikaupan uhreiksi. Kaukana kotoaan olevat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja he tulevat usein hyväksikäytetyiksi.

Perussyy lasten työntekoon on köyhyys. Kun perheet ovat suuria ja lähes 70 % väestöstä elää köyhyydessä, lasten työnteko on monelle taloudellinen välttämättömyys. Myös kulttuuriset asenteet tukevat lasten työntekoa. Ahkeruus on hyve ja kovalla työnteolla yksilö lunastaa yhteisönsä arvostuksen. Erityisesti maaseudulla ajatellaan lasten työnteon valmistavan heitä parhaiten tulevaisuuteen, paremmin kuin koulunkäynnin.
 

Länsi-Afrikan alueellinen hanke