Etiopia
 kuva: Susanna Tan/ Pelastakaa Lapset |
Etiopian yli 80 miljoonaisesta väestöstä suurin osa elää maaseudulla. Etiopia on yksi Afrikan köyhimmistä maista, jonka kehitystä ovat haitanneet mm. luonnonmullistukset ja pitkittyneet levottomuudet Eritrean kanssa. Maa on hyvin riippuvainen ruoka-avusta. Positiivista kehitystä on koettu viime vuosina esimerkiksi opetussektorilla ja terveydenhuollossa. Nopea väestönkasvu aiheuttaa kuitenkin lisähaasteita, varsinkin lasten hyvinvoinnille. Etiopiassa on runsas 80 puhuttua kieltä ja yli 200 murretta. Afrikan valtioista Etiopia on ainoa, joka ei ole ollut siirtomaana.
Lasten tilanne Etiopiassa
Etiopian väestöstä yli puolet on lapsia. Etiopia on ratifioinut tärkeimmät lasten oikeuksia määrittelevät sopimukset, mm. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991. Vaikka askeleita lasten oikeuksien toteutumiseksi onkin otettu, sadat tuhannet lapset jäävät silti vaille oikeuksiaan ja tarvitsemaansa tukea.
Etiopialaisista lapsista 85 % joutuu perheensä toimeentulon turvaamiseksi työskentelemään sukulaisten apuna, maatalouden tai teollisuuden parissa. Työnteko on aikaa vievää, vaikeuttaa lasten koulunkäyntiä ja rikkoo lasten oikeutta nauttia lapsuudesta. Etiopiassa 42 % kouluikäisistä ei käy koulua. Koulunkäyntiaste on heikko varsinkin maaseudulla ja tyttöjen keskuudessa. Viljely on työvoimavaltaista, sillä kaikki tehdään käsin ja perheet tarvitsevat lasten apua pelto- ja kotitöissä. Tyttöjen koulunkäynnin estää usein myös aikaiset avioliitot, jopa 8-9-vuotiaina.
Etelä-Etiopiassa lasten koulunkäyntiluvut ovat maan alhaisimmat. Opetuksen taso vaihtelee myös suuresti ja vain hyvin harvalla opettajalla on taitoa ottaa huomioon erityistarpeiset lapset. Suurin osa näkö-, kuulo- ja liikuntarajoitteisista lapsista ei käy koulua.
Etiopiassa on noin 5 miljoonaa orpolasta ja 200 000 lasta asuu kadulla.
Muut Itä-Afrikan hankkeet:
